Tämän perheen tulot

Niinpä niin, mistä sitä rahaa sitten meidän perheeseen virtaa? Vielä muutama kuukausi sitten olin kuopuksesta vanhempainvapaalla ja sain säännöllisesti Kelan maksamaa vanhempainrahaa, joka oli minun tuloillani 25 päivältä bruttona 1517€. Tämän lisäksi saan molemmista lapsista lapsilisää, joka on 199,72€ kuukaudessa.

Tammikuun alussa olin 3 viikkoa hoitovapaalla ja nyt vietän vielä kuuden viikon lomaputken ennen töihin paluuta. Hoitovapaan ja loman ajalta hieman tuloihin tulee hajontaa. Tulot eivät kauheasti tipu tammi- ja helmikuun aikana, mutta ne tulevat pieninä puroina koko tammi- ja helmikuun ajan. Helmikuussa saan jo hieman muhkeamman potin, kun tilille tulee loma-ajan palkka, lapsilisät sekä kotihoidontuki. Maaliskuun viimeinen päivä pitäisi tälle mammalle tulla jo ihan normaali kuukausipalkka, mikä helpottaa kuukausittaisen budjetin luomista. Terveysala on tälläkin äiti-ihmisellä toimeentulon lähde. Työaikani on päivätyö, joten palkkatasoa nostavat vuorolisät jäävät saamatta. Palkan pienuus tosin ei haittaa, koska päivätyössä on omat etunsa, esimerkiksi harrastusten kannalta.  

Aviomieheni on päivätyötä tekevä insinööri, jonka palkka kilahtaa pankkiin kuukauden viimeinen päivä. Meillä molemmilla on vakituiset työsuhteet, mikä helpottaa taloustilannetta ja ennen kaikkea luo tietynlaista turvaa. On myös todella kiva tunne, kun tietää, että on työ mihin palata täältä kotiorjaleiriltä! No ei. Kotona on omat kotityöt hoidettavana ja töissä omansa, näin se menee.

Tarkastellaanpa tuota tulopuolta ihan numeroin.

Minä:

Palkka: 0€ (2445,68€ brutto, nettona noin 1809,80€ maaliskuusta 2017 alkaen )

Kelan etuudet: 1517€ bruttona (1251,53€)

Lapsilisät: 199,72€

Mies:

Palkka: n. 2115€ (3000€ brutto)

Yhteensä: 4124,52€ (kuukausipalkat nettona, huhtikuusta alkaen)

Pieniä sivutuloja tulee melkein joka kuukausi ylimääräisten tavaroiden myymisestä Torissa tai kirpputorilla. Taas minulla on kaksi isoa pussillista vaatteita odottamassa kierrätystä kirpputorille ja myös ihan lumppulaatikkoon vietäviksi. Kannattaa muistaa vaatteita viedessä kierrätykseen, että H&M ja Kapphal antavat kierrätetyistä vaatenyssäköistä etukuponkeja. H&M:ltä sai -15 % etukupongin ja Kapphallista jokaisesta vaatepussista 5 € arvoisen etusetelin, jonka voi käyttää yli 30€ kertaostokseen. UFF:n tai vastaavaan toimijan laatikkoa ei siis välttämättä kannata ruokkia, jos meinaa itse hyötyä lumpuistaan.

Pientä rahallista ja materiaalista tukea tulee myös edelleen vanhemmiltamme, vaikka olemmekin tällainen kolmeakymmentä ikävuotta lähentelevä kaksi lapsinen pieni perhe. Saamamme tuki ei ole mitenkään kuukausittaista, vaan painottuu lähinnä syntymäpäiviin ja jouluihin. On mielestäni kiva tapa, että vanhempamme aina kysyvät mitä haluamme lahjaksi ja mitä tarpeita meillä on. Paljon mieluummin otan syntymäpäiväksi vastaan tarpeellista tavaraa kuin, että vanhempamme tuhlaavat rahansa turhuuteen, jonka muutaman vuoden päästä myyn kirpputorilla pois. 

Viime syntymäpäivälahjaksi toivoin uutta petauspatjaa sänkyymme, jonka kävimme sitten yhdessä äitini kanssa hankkimassa. Viime jouluna taisin saada coretex – kengät, joilla on hyvä rämpiä koiran kanssa tuolla pitkin lumisia metsiä. Lahjaksi saadut tavarat on yleensä ollut sellaisia tuotteita, jotka ovat olleet hankintalistalla jo jonkin aikaa, ei mitään hetkellisiä päähänpistoja. Juhlapäiviäkin suunnittelemalla voi säästää vuodessa muutaman euron.

Jouluna saimme vanhemmiltamme hieman rahaa lahjaksi. Tällä kertaa joululahjarahat menivät pääosin sijoituksiin ja auton kolaroimisesta syntyneeseen omavastuulaskuun.

Olen kovasti myös miettinyt kakkostyön hankkimista. Tämä on todellakin ollut vasta harkinta asteella, koska puntarissa on arvokas vapaa-aika ja toisella puolella saatu hyöty/vastine tehdystä työstä. Olen pyöritellyt päässäni henkilökohtaisen avustajan töitä ja hieman niitä silmäillytkin, mutta ei ole vielä omat vaatimukset ja kenenkään työnantajan vaatimukset kohdanneet.

Miehelle puhuin myös hierojakurssilla käymisestä, mikä olisi ihan loistojuttu. Voisi omalla toiminimellä tehdä iltaisin keikkaa, oman elämän rajoitusten mukaan. Alkupääomaakaan homma ei ihan hirveästi vaadi, joten tätä täytyy harkita vakavasti. Kurssin aloitus menisi kumminkin vasta syksylle tai ensi kevääseen, tällä hetkellä päätyöni on tämä kodin pyörittäminen ja lapsista huolehtiminen.

Täytyy kyllä kuitenkin tutkia miten tuollainen yrittäjyys/toiminimellä toimiminen vaikuttaa sitten ns. ”työttömyyden” aikana. Tällä hetkellä olen töissä sellaisessa firmassa, jonka tulevaisuuden näkymät ovat ihan hyvät. Olen kuitenkin sen verran pessimisti, etten aivan sataprosenttisesti luota töiden jatkuvuuteen seuraavaksi viideksi vuodeksi. Oma työpaikkani ei todellakaan ole mikään suojatyöpaikka, tämä on todettu jo aikaisemmin työkavereiden toimesta. Hyvä olisi kuitenkin olla olemassa suunnitelma B, mutta B suunnitelma ei kyllä saisi vaikuttaa työttömyystukiin, mitä se varmaankin tekee näin maalaisjärjellä ajateltuna.

Mitään rahalla mälläämistä tämä elämä ei ole, mutta tulemme toimeen hyvin. Mitä enemmän velkoja saadaan maksettua pois ja mitä nopeammin, niin tulevaisuuden näkymät tietenkin paranevat. Ainahan rahaa voisi aina olla enemmän, mutta en usko sen olevan ratkaisu mihinkään. Enemmän muutosta saan omaa asennetta ja rahankulutusta muuttamalla, kuin tilipussia kasvattamalla!

(Seuraan suurella mielenkiinnolla hallituksen uutta Sote -uudistusta, koska sen vaikutukset voivat olla melko suuret omalla työpaikallani!)