Vuoden 2017 tavoitteet, niin taloudelliset kuin henkiset ja fyysiset!

Olemme keränneet mieheni kanssa koko vuoden itsellemme 2000€ puskuria. Tämä projekti alkoi helmikuussa 2016 ja sen jälkeen joka kuukausi puskuritiliä on yritetty paisuttaa useammalla satasella per kuukausi. Hieman takapakkia tuli maalis-huhtikuussa, kun koira joutui käymään eläinsairaalassa hakemassa hieman vauhtia ja tätä sairaalareissua seurasi vielä useampi leikkausoperaatio, mitkä tyhjensivät säästömme täysin. Nyt loppu vuosi ollaan suuremmilta kommervenkeilta säästytty ja rahaa alkaa puskuritilillä olla jonkin verran.

• Ensivuodelle taloudellisia tavoitteita ovat: Tammikuussa puskurissa rahaa 2050€. Helmikuusta alkaen puskuria ylläpidetään 100€ ylläpitorahalla, jos ja kun rahaa alkaa kertyä sinne ylenmäärin, niin niitä voi sieltä sitten siirrellä sijoituksiin. Joulukuussa 2017 puskuritilillä pitäisi siis olla rahaa 3200€ (laitoin kivan tasaluvun).
• S-pankin rahastoon laitetaan edelleen ensi vuonna 50€/kk. Tätä jatketaan myös vuonna 2017. Rahat mahdollisesti käytetään joskus johonkin isompaan hankintaan. S -rahastossa rahaa pitäisi olla joulukuussa 2017 säästössä 1125€.
• Aloitin vasta muutama kuukausi sitten säästämisen Nordnettiin. Tällä hetkellä itselläni menee vain vaivaiset 40€/kk säästöön. Tarkoitus olisi nostaa säästösumma vuonna 2017 maaliskuusta (pääsen takaisin töihin äitiyslomalta) alkaen 100€/kk. Asetan vuodelle 2017 itselleni henkilökohtaiseksi säästötavoitteeksi 2000€ sijoituksiin.
• Yhteinen säästötavoite vuodelle 2017 on 6000€. (Tähän summaan on mukaan laskettu puskuriin menevät varat ja s-rahastoon menevä summa kuukausittain.)
• Ensi vuonna tulemme laittamaan 200–250€/kk yhteisiin sijoituksiin Nordnettiin. Rahat on ajateltu käytettävän oman omakotitalon ostoon joskus tulevaisuudessa. Voi olla, että nuukuus iskee ja oma talo jää ostamatta. Rahat jaetaan puoliksi molempien omille tileille Nordnettiin. (Tässä hieman keskustelimme epätodennäköisestä erotilanteesta, joten päädyimme tällaiseen ratkaisuun.)
• Miehellä ensi vuoden tavoitteena on saada laitettua 100€/kk säästöön/sijoituksiin.
• Myös rohkeina uurastajina osallistumme 52 viikon säästöhaasteeseen ja yritämme sillä tavalla valmistautua vuoden lopussa eteen tulevaan auton huoltoon. Tänä vuonna kustansimme auton huollosta syntyneet kulut veronpalautuksilla, mutta ensi vuonna niiden varaan ei enää lasketa.
• Jatkamme myös lapsille säästämistä. Tulemme varmaan nostamaan hieman säästösummia ja hajauttamaan sijoituksia Op:sta myös tuonne Nordnetin puolelle. Op:ssa lapsilla säilyy omat tilit, jonne isovanhemmat voivat laittaa rahaa. Isovanhempien antamia rahoja laitetaan op:n rahastoon 20€/kk. Ajattelimme avata myös Nordnettiin rahastot, jonne lapsille laitetaan sitten 30€/kk. Nämä rahastot pidämme varmaan omissa nimissämme, niin voimme hieman paremmin kontrolloida varoja ja niiden käyttöä tulevaisuudessa.

Maltillisilla säästötavoitteilla lähdetään ensi vuotta kohti.

Olen myös hieman pyöritellyt omia henkisiä ja fyysisiä tavoitteita päässäni. Tässä muutaman kuukauden aikana olen saanut elopainoani pudotettua huimat 14 kiloa. Omaan ”painotavoitteeseeni on vielä hieman matkaa, joten ensi vuonna tavoittelen ns. ihannepainoani ja harjoittelen uusia elämäntapojani.

Olen myös pyöritellyt päässäni lisätyön tekemistä iltaisin. Yhden koukun heitin jo lisätyötä ajatellen, mutta asia on vielä muuten aivan jäissä. Katsellaan päivä kerrallaan eteenpäin ja fiilistellään omia tuntemuksia lisätöiden tekemisen suhteen.

Henkiset tavoitteet suuntautuvat paljon myös taloudelliselle puolelle. Tarkoitus olisi jatkaa päivä kerrallaan omien kulutustottumuksien muuttamista, omien halujen ja tarpeiden tutkiskelua. Olen nyt myös innostunut/kiinnostunut minimalismista ja KonMarituksesta. Täytyy lenkkeillä kirjastoon lasten kanssa ja käydä varaamassa kirja itselle luettavaksi. Samalla voisi myös varata Oksaharjun ja Hämäläisen kirjan ”Sijoita kuin guru”. Kävi jo kyllä mielessä, että ostaisin ne verkkokaupasta edullisesti itselle, mutta ajattelin kuitenkin käyttää kirjaston ilmaisia palveluja. Hyvä minä!

Näillä mietteillä, ajatuksilla ja tavoitteilla kohti uutta vuotta!

Joulukuun mietteitä

Aika mielenkiintoinen kuukausi alkaa olla takanapäin. Tästäkään kuukaudesta ei ilman yllätyskuluja selvitty, mutta niiden olemassa olo on vain aina muistettava ja siihen varauduttava parhaansa mukaan.

Omat ostokseni olivat tässä kuussa aika suuret. Itselläni on ollut tässä meneillään jo muutaman kuukauden verran sellainen elämäntaparemontti, jonka seurauksena painoa on lähtenyt ihan reilusti pois. Vaatekaappi joutuu sitä myöten uudistuksen eteen myös. Vaatekaapin sisällön uusimisella ei todella ole mikään kiire, mutta pikkuhiljaa täytyy sinnekin rahaa alkaa syytämään. Vaatteisiin on tässä kuussa omalta osaltani palanut noin 300€. Tuossa summassa on kyllä sulateltavaa useammaksi kuukaudeksi, että vaatteiden osalta mennään nollabudjetilla ainakin tuonne maalis-huhtikuulle asti.

Se, kun on saanut kolmen vuoden sisään kaksi lasta, vaikuttaa melkoisesti tuonne vaatekaapin sisältöön. Vaatekaappi ei ole saanut uutta sisältöä oikeastaan koko kolmen vuoden aikana juurikaan. Joitakin äitiysvaatteita olen joutunut hankkimaan, jotta maha on mennyt piiloon ja muutamiin juhlavaatteisiin investoimaan. Nyt olisi tarkoituksena minimalisoida vaatekaapin sisältöä ja järkevöittää sitä niin, että melkein kaikki vaatekappaleet sopisivat yhteen toistensa kanssa. Yritän myös panostaa vaatteissa laatuun. Laatuun panostaminen ei tarkoita kaikista kalleimpia merkkivaatteita, vaan hyviä laadukkaita kankaita ja hyvää ompelutyötä suosien. Saatan jopa itse innostua taas hyrryttelemään tuolla ompelukoneella.

Joulukuun suurin harmistus syntyi, kun aviomies meni ja peruutti auton päin lyhtypylvästä hakiessaan joulukuusta lähellä olevasta rautakaupasta. Tämän kohelluksen kuullessani, en tiennyt olisiko pitänyt nauraa vai itkeä! Tuosta kyllä iski suunnaton harmitus. Rahaa kuluu auton korjaukseen 150€ vakuutuksen omavastuun verran ja vakuutuspinnat laskevat 20%. Kokonaisuudessaan koheltamisesta tulee takkiin varmaan useampi satanen. Tuli aikas kallis joulukuusi, taidan nauttia tuosta vielä juhannuksenakin J

Jotain positiivisia pilkahduksia oli myös havaittavissa joulussa. Joululahjoihin budjetoidut rahat riittivät ja joulusta selvittiin melko edullisesti. Syötiin koko joulu vieraissa ja omaa jääkaappia ei tarvinnut täyttää jouluruualla. Nyt taas tapaninpäivän jälkeen paluu arkeen ja arkiruokarumpa pyörii taas.

Tosin tammikuun ruokabudjetista tulee melkoisen tiukka, koska olen saanut äitiyspäivärahani ja lapsilisän hieman ennen kuun loppua. Nyt kun palkka alkaa taas vuoden alusta juosta, niin rahan tuleminen siirtyy tietenkin kuun viimeiselle päivälle. Ensi kuussa saan rahaa ripottain koko kuukauden, mutta ne täytyy osata laittaa suoraan sivuun odottamaan kuun loppua, jotta helmikuussa olisi täysruokabudjetti käytössä.

Tammikuun ruokabudjetiksi tulee noin 60€ viikko eli todella tiukalla mennään. Haasteita tiedossa tammikuussa. Täytyy alkaa jo suunnitella miten ruokin tämän porukan koko tammikuun tuolla budjetilla. Oman lisämausteensa tuo tuohon ruokabudjettiin lastenvaipat ja maidonkorvike, jota pienin ystävämme vielä juo.

Reippaasti vain nokka kohti uutta vuotta ja uusia kommelluksia! Täytyy alkaa miettimään itselleni ja miehelleni vuoden 2017 tavoitteita!

Minne se raha katoaa kuukausittain?

Edessä rakaa faktaa numeroin. 

Velat ja niiden hoitamiseen kuluvat varat:

Asuntolaina: 562€ + n. 142€ (korko) (133 250,50€)

Autolaina: 100€ + 27€ (Korko) + 9€ (laskutuslisä) (4896,6€)

Opintolaina 1: 102,43€ + 1,51€ + 1,2€ (kulut bonuksista) (6297,59€)

Opintolaina 2: 91,55€ + 0,49€ + 1,2€ (kulut bonuksista) (1833,85€)

Kytky 1: 15,24€ (411,44€)

Kytky 2: 16,62€ (382,26)

Yhteensä: 1067,84€

Muut pakolliset kuukausikulut:

Yhtiövastike: 345€

Vesi: 92€ (4 hlö)

Sähkö: 45€

Vakuutus: 86€

Puhelin: n. 44,90€

Laajakaista: 39,90€

Ruoka+ kodintarvikkeet, hygienia: n. 500€

Diesel +Dieselvero: 100€ + (44€/kk (525€ vuosi))

Bussikortti: 29,20€ (350€ vuosi)

Lasten rahastot: 40€

Hoitomaksut: 0 (näitä ei ole tällä hetkellä, huhtikuussa 2017, noin 520€)

Yhteensä: 1346,25€

Olisihan noissa menoissa kiristettävää. Joitakin kilpailutuksia onkin tehty tässä alkuvuoden aikana. Sähköyhtiö vaihtui halvempaan, sieltä ei vielä ole laskua tullut, joten jouduin laskemaan tuohon taulukkoon vanhan sähkölaskun mukaan kuukausikulutuksen. Kilpailutimme myös asuntolainamme ja saimme marginaalia hieman tulemaan alaspäin, mikä tämäkin tuo kuukaudessa muutaman kympin säästön.

Kauhistelen tuota summaa mikä menee Elisalle 116,66€/kk. Täytyy nyt miettiä miten tuota summaa saisi hieman hinattua alaspäin. Tietysti nuo ”kytkyjen/osamaksujen” maksut rasittaa aika paljon tuota summaa, mutta silti. Kyllä aika paljon saa rahaa kulumaan pelkästään puhelinliittymiin ja laajakaistaan.

Meillä on mieheni kanssa tilit osuuspankissa. Kummallakin on oma tili minne jää ns. omat käyttövarat. Yhteinen tili on perustettu taloustiliksi, mistä hoidetaan lainat ja laskut. Yhteistilille molemmat siirtävät kuukausittain noin 950€ (1900€). Yhteistilille pitäisi kertyä ylijäämää, millä sitten kustannetaan harvemmin tulevia laskuja, kuten vakuutus, käyttövoimavero yms. Ylijäämän kertyminen on ollut hieman huonoa viime aikoina, mutta täytyy panostaa siihen enemmän ja korottaa tuota yhteistillille siirtyvää summaa kuukausittain muutamalla kympillä. Lisäksi itselläni on yksi ylimääräinen käyttötili, jonne ei ole korttia. Tänne tilille yritän hieman hillota joka kuukausi itselleni rahaa säästöön isompia ostoksia varten.

Olemme myös avanneet lapsille omat käyttötilit ja rahastot. Lasten käyttötileille menee kaikki lahjarahat sekä joka kuukausi olemme mieheni kanssa laittaneet 20€ per lapsi. Lasten käyttötileiltä on suoraveloituksena 30€ siirto rahastoon kerran kuussa. Pystymme siis mieheni kanssa hallinnoimaan lapsien tilejä verkkopankista ja jos nyt oikein hätä tulee, niin myös heidän tileiltään ottaa varoja käyttöön. Toivottavasti sellaiseen tilanteeseen ei kuitenkaan koskaan päädytä. 

S-pankissa meillä on vielä ruokatili, josta maksamme kuukausittaiset ruoka, bensa, lasten tarvikkeet ja koiran tarvikkeet. Normaalisti tänne menisi 600 € molemmilta joka kuukausi, mutta nyt olemme tiputtaneet summa hieman minun äitiyslomasta johtuen. Itse siirrän tilille kuukaudessa 325€ ja mieheni loput 775€. Uskoisin, että pidetään tuo ruokatilin summa nyt tuossa 1100€.

Meillä on myös s-pankkiin avattu s-tuottotili ja s-rahasto. Ennen tuonne s-rahastoon meni bonukset, mutta nyt olen pyrkinyt laittamaan 50€/kk säännöllisesti. S-tuottotilille olen nyt yrittänyt kerryttää puskuria noista ruokatilille laitetuista rahoista. Emme siis käytä kuukaudessa ruokaan, bensaan, koiraan ja lapsiin 1100€, vaan tuo summa kostuu noiden kategorioiden yhteenlasketusta keskiarvosta vuodessa?! Tai näin ainakin uskoisin. Olen todennut, että kaikkiaan kuukaudessa tuolta menee rahaa noin 650 -800€. Nyt siis kovaksi tavoitteeksi elokuun lopusta alkaen ajattelin laittaa tuottotilille puskuriin 300€/kk ja rahastoon 50€/kk.

Excelnikkari mieheni on tuon meidän talouskirjanpidon perusteella laskenut nuo summat mitä eri tileille siirretään, että tämä meidän talous pysyy kunnossa. Olen kyllä tykännyt tuosta tavasta. Ei tule kummallakaan mitään nokan koputtamista siitä, että toinen maksaa enemmän tai toinen vähemmän, kun kaikki jaetaan reilusti tasan. Tietenkin joissakin tapauksissa, jos tulee isompia laskuja ja yhteistilin käyttövarat ei riitä, niitä sitten puljataan yhdessä. Molemmat ovat myös valmiita antamaan ns. ”omista rahoistaan”, jotta kaikki laskut saadaan maksettua ajoissa. Nettopalkat ovat meillä aika samansuuruiset tai oikeastaan minä tienaan hieman vähemmän, mutta olen saanut pitää lapsien lapsilisät itselläni, mikä kompensoi tilannetta hyvin. 

Velkatilanteen tarkastelu

Ensimmäisestä kirjoituksesta varmaan sai sellaisen kuvan, että olen hirveä rahantuhlaaja eukko, joka tyhjentää miehensä tilin joka kuukausi! Sitä en kuitenkaan ole. Olen ihminen, jolla on paljon mielitekoja. Jos jollain keinolla pystyn itselleni perustelemaan, että tarvitsen jonkun haluamani asian, niin keksin siihen myös keinon saada sen.

Olen pyrkinyt nyt koko vuoden pois ”heti kaikki mulle nyt” -ajattelutavasta. Tätä asiaa joudun kuitenkin työstämään päivittäin aktiivisesti, etten vain repsahda turhuuksiin tai päästä ostohalujani sille asteelle, että ostelu lähtee lapasesta. Vuoden viimeiset kuukaudet ovat osoittautuneet todella rankoiksi. Ostohimoja ja tarpeita on ollut taas enemmän. Sitä myöten rahaakin on taas palanut enemmän (puhun nyt omista käyttövaroistani per kuukausi). Ja tällä hetkellä käteisvarani ovat hieman huonolla tolalla, että melkein nolla budjetilla menen loppukuun. Onneksi ruokarahat ja joululahjarahat ovat siirretty eri tilille.  

Mutta asiaan, otetaan ensin tarkasteluun kaikki velat. (Lyhennys)

Asuntolaina: 133 250,50€ (705€)

Autolaina: 4418€ (140€)

Opintolaina 1: 6399,59€ (105€)

Opintolaina 2: 1925,44€ (95€)

Osamaksu 1: 411,44€ (15€)

Osamaksu 2: 336,54€ (15€)

Visat: 0€

Muut lainat: 1050€ (ei korkoja, eikä säännöllistä lyhennystä)

Velat yhteensä: 147791,51€ (lainanhoitokulut n. 1075€/kk)

Onhan sitä lainaa tuossa aika reilusti. En voi kuitenkaan kuin taputtaa itseäni päähän, että noita kulutusluottoja ei ole tuon enempää. Luojan kiitos olen ollut niin fiksu, että en ole koskaan sortunut mihinkään pikavippeihin.

Asuntolainaa + remonttilainaa otimme 2014 helmikuussa 149 000€ ja se oli 100 % lainaa. Meillä ei ollut omia säästöjä kuin ihan muutamia tuhansia euroja. Ostimme asuntoon takauksen, koska emme halunneet muita henkilöitä rasittaa omalla lainallamme. Asuntoon kohdistuva laina on lyhentynyt ihan mukavasti.  Asunnon arvo liikkuu noin 135 000€ hujakoilla. Kun tästä joskus muutamme pois, takkiin tulee rutkasti!

Haikailemme kovasti omasta omakotitalosta, mutta nyt onneksi järki huutaa takaraivossa niin kovaa, että ostohaaveet on kuopattu useammaksi vuodeksi. Aina silloin tällöin meinaa asuntokuume nousta liian kovaksi ja eksymme asuntonäyttöihin huokailemaan. Typerää, ei nyt auta kuin mäiskiä itseään naamaan tuolla tyhjällä lompakolla!

Autolaina taitaa tällä hetkellä olla kova korkoisin laina mitä on ja siinäkin todellinen vuosikorko oli jotain 6 %, että ei ihan härskeimmästä päästä. Meillähän oli vielä hetki sitten velaton pikkuinen farmari auto, mutta nyt kun perhe kasvoi kevään mittaa yhdellä lapsella, vaihdoimme hieman isompaan farmariin. Tämän auton pitäisi nyt olla hieman pitkäaikaisempi hankinta, jota ei tarvitse ihan heti vaihtaa uudempaan/parempaan, jos nyt mitään katastrofia ei satu. Onneksi tulimme ”järkiimme” autokaupoilla ja emme ostaneet sitä 25 000€ autoa, mitä ensin katselimme. Autovelka olisi tässä kohtaa huomattavasti suurempi!

Opintolainoissa ei ole mitään ihmeellistä. Ne alkoivat lyhetä Joulukuussa 2015 ja niitä maksetaan tasaisen tappavaan tahtiin. Viime syksynä viilasimme opintolainan maksumäärät hieman pienemmiksi, koska tiedossa oli äitiyslomani, joka näkyy tuloissa muutaman satasen pudotuksena. Halusimme kuitenkin aloittaa lainojen lyhentämisen, jotta niistäkin joskus päästäisiin eroon.

Lisäsin velkoihin myös kaksi osamaksukaupalla hankittua elektroniikkalaitetta. Kalliimpi on tabletti, jolla on 36 kk sopimus. Satasen halvempi laite on miehen uusi puhelin, jolla on 24 kk sopimus. Olemme siis Elisalle loputtomasti velkaa! Suunnittelin jo alustavasti, että maksan tämän osamaksun viimeistään kesällä pois.

Kyllä tässä hieman hikikarpalot nousevat otsalle velkalistaa katsellessa!

Ihana kamala tilikirja… tai oikeastaan excel.

Uusi yritys. Nyt aloitetaan ruodinta! Pitäkää istuimistanne kiinni!

Olemme varmaan noin 5-7 vuotta pitäneet mieheni kanssa tarkasti kirjaa tuloista ja menoista. Aviomieheni on oikein ”excelnikkari” ja tykkää räknätä sekä säätää erilaisia taulukoita/käppyröitä. Silti tarkka kirjanpidon tekeminen ei ole vaikuttanut meidän ostokäyttäytymiseen tai ainakaan minun. (Tai en oikeastaan voi sanoa, kuinka pahassa jamassa olisimmekaan ilman rakaa totuutta puhuvia taulukoita.)

Olen varmaan ainoa syyllinen tähän meidän tämän hetkiseen talouden tilaan. Tilanne ei ole mitenkään aivan toivoton, mutta ei se siltikään kestä mitään kamalaa katastrofia. En oikein edes itse tiedä mikä ajattelutavassani rahaa kohtaan on lähimenneisyydessä mennyt vikaa.

Opiskeluaikoina pärjäsimme hyvin. Aviomieheni maksoi omat ostoksensa opintolainalla ja kelan tuilla. Minä taas porskutin vanhempien rahoilla ja kelan avustuksilla. Tietenkin molemmat kävimme kesäisin aina töissä (minä myös opiskeluiden aikana), ettei minunkaan eloni nyt ihan siipeilyä ollut. Omassa perheessäni on vaan ollut aina tapana, että molempien lasten opiskelut maksetaan niin pitkälle, ettei lainarahaa tarvitse ottaa. Tähän pyrin myös omien lapsieni kohdalla, siksi heille on jo heti syntymästä asti laitettu joka kuukausi 30€/kk rahaa rahastoon.

Olen syksyn aikana oikein pähkinyt omia kulutustottumuksiani ja tarkastellut taloutta taaksepäin, niin alamäki tuntuu alkaneen ammattikorkeakoulun päättymisen jälkeen. Kun koulu loppui, pääsin heti töihin. Tein muutaman kuukauden osapäivätyötä 6,5 h/päivä ja tienasin opiskelijan tuloihin verraten todella hyvin. Samaan aikaan muutimme takaisin kotiseudulle opiskelupaikkakunnalta. Olin ajatellut, että nostan vuoden opintolainan ja laitan sen Asp-tilille hyväksi pesämunaksi odottamaan oman asunnon ostoa. Toisin kuitenkin kävi. Rahat valuivat tietoisesti, uuteen sohvaan, ruokapöytään ja muihin kalusteisiin ja Asp-tilille siirtyi puhdas 0 € opintolainasta. Todella fiksua!

En kauaa tehnyt osapäivätöitä, kun sain aktiivisen työnhaun tuloksena vakituisen työpaikan. Palkka toiveekseni laitoin 2440€ mikä on ihan hyvin tällaiselle terveysalalla päivätöitä tekevälle ”duunarille”. Palkka tuli ja palkka meni. Säästöön ei juuri jäänyt mitään. Elin kulutushysteriassa, en ollut opiskelijana tottunut, että tilillä oli rahaa. Nyt kun rahaa tuli, se poltteli ikävästi tilillä!

Aika vieri eteenpäin muutamia kuukausia ja totesimme puolisoni kanssa yksi kaunis perjantai, että meillehän on tulossa lapsi! Tästä vasta riemu repesikin. Piti vaihtaa vuokra asunto velalla ostettuun ”omaan” rivitalo kotiin, velaton pieni auto isompaan velkaiseen farmariin, uuden kodin remonttia ja vauvatarvikkeiden ostamista ja mitä vielä. Ja tämä putki jatkui vielä ainakin puolitoista vuotta ja nyt meillä on jo toinen lapsi sekä koira. HUH sanon minä.

Lainaa on ollut aina niin helppo saada ja Visa -kortti on löytynyt aina kätevästi lompakosta, jos jotain on tehnyt mieli ostaa. Omaa rahaa ei tarvita muuta kuin lyhennysten maksuun. Säästäminen ei ole tullut kuuloonkaan, koska olen halunnut kaiken tässä ja nyt!

Ajatus ja toteutus tähän oman elämän suunnan muuttamiseen on ollut vireillä nyt vuoden 2016 alusta alkaen. Välillä on menty pahasti takapakkia. On tullut vaihdettua velaton auto taas velkaiseen (ei onneksi 25 000€ hintaiseen, mitä ensin katselimme), on tullut maksettua koiran hirveän kallis eläinlääkärireissu (tähän ei onneksi tarvinnut velkaa ottaa). Se vei kuitenkin aluillaan olleen puskurirahaston nolliin ja vaikka mitä muuta. Tästä suunta ei voi siltikään olla kuin ylöspäin.

Nyt kun tämän päässä pyörineen ajatuksen on saanut paperille, tuntuu pahalta. Kyllä tämän tekstin lukeminen voi olla hirveää, miten olen voinut olla näin tyhmä. Hauskinta tässä vielä on se, että en todella ole aina ollut näin leväperäinen rahankäyttäjä. Aikaisemmin olin melko pihi ja käytin rahaa harkiten, mitä ei viime vuosien rahankäytön perusteella kyllä uskoisi. Ehkä yritin tuolla rahan polttamisella paikata joitakin asioita mitä en ole osannut mentaalipuolella käydä itseni kanssa kunnolla läpi. Omasta päästähän tämä kaikki on kiinni!

Tämä teksti on peräisin minun ns. ”blogiarkistosta”, jota olen kirjoitellut tässä vuoden aikana. Näitä tekstejä ei siis ole julkaista aikaisemmin missään (yritin kerran ja jänistin), vaan olen hillonnut näitä tietokoneen syövereissä. Tämä oman talouden suunnan muutos -projekti on ollut vireillä melkein koko vuoden. Pienin askelin olen päässyt eteenpäin, vaikka himokuluttajahirviö meinaa aina välillä nostaa päätään esiin.