Ensimmäisestä kirjoituksesta
varmaan sai sellaisen kuvan, että olen hirveä rahantuhlaaja eukko, joka tyhjentää
miehensä tilin joka kuukausi! Sitä en kuitenkaan ole. Olen ihminen, jolla on paljon
mielitekoja. Jos jollain keinolla pystyn itselleni perustelemaan, että
tarvitsen jonkun haluamani asian, niin keksin siihen myös keinon saada sen.
Olen pyrkinyt nyt koko vuoden pois
”heti kaikki mulle nyt” -ajattelutavasta. Tätä asiaa joudun kuitenkin työstämään
päivittäin aktiivisesti, etten vain repsahda turhuuksiin tai päästä
ostohalujani sille asteelle, että ostelu lähtee lapasesta. Vuoden viimeiset
kuukaudet ovat osoittautuneet todella rankoiksi. Ostohimoja ja tarpeita on
ollut taas enemmän. Sitä myöten rahaakin on taas palanut enemmän (puhun nyt omista käyttövaroistani per kuukausi).
Ja tällä hetkellä käteisvarani ovat hieman huonolla tolalla, että melkein nolla
budjetilla menen loppukuun. Onneksi ruokarahat ja joululahjarahat ovat siirretty
eri tilille.
Mutta asiaan, otetaan ensin
tarkasteluun kaikki velat. (Lyhennys)
Asuntolaina: 133 250,50€
(705€)
Autolaina: 4418€ (140€)
Opintolaina 1: 6399,59€ (105€)
Opintolaina 2: 1925,44€ (95€)
Osamaksu 1: 411,44€ (15€)
Osamaksu 2: 336,54€ (15€)
Visat: 0€
Muut lainat: 1050€ (ei korkoja,
eikä säännöllistä lyhennystä)
Velat yhteensä: 147791,51€ (lainanhoitokulut n. 1075€/kk)
Onhan sitä lainaa tuossa aika
reilusti. En voi kuitenkaan kuin taputtaa itseäni päähän, että noita
kulutusluottoja ei ole tuon enempää. Luojan kiitos olen ollut niin fiksu, että
en ole koskaan sortunut mihinkään pikavippeihin.
Asuntolainaa + remonttilainaa
otimme 2014 helmikuussa 149 000€ ja se oli 100 % lainaa. Meillä ei
ollut omia säästöjä kuin ihan muutamia tuhansia euroja. Ostimme asuntoon
takauksen, koska emme halunneet muita henkilöitä rasittaa omalla lainallamme. Asuntoon
kohdistuva laina on lyhentynyt ihan mukavasti. Asunnon arvo liikkuu noin 135 000€
hujakoilla. Kun tästä joskus muutamme pois, takkiin tulee rutkasti!
Haikailemme
kovasti omasta omakotitalosta, mutta nyt onneksi järki huutaa takaraivossa niin
kovaa, että ostohaaveet on kuopattu useammaksi vuodeksi. Aina silloin tällöin
meinaa asuntokuume nousta liian kovaksi ja eksymme asuntonäyttöihin huokailemaan. Typerää,
ei nyt auta kuin mäiskiä itseään naamaan tuolla tyhjällä lompakolla!
Autolaina taitaa tällä hetkellä
olla kova korkoisin laina mitä on ja siinäkin todellinen vuosikorko oli jotain 6 %,
että ei ihan härskeimmästä päästä. Meillähän oli vielä hetki sitten velaton
pikkuinen farmari auto, mutta nyt kun perhe kasvoi kevään mittaa yhdellä
lapsella, vaihdoimme hieman isompaan farmariin. Tämän auton pitäisi nyt olla
hieman pitkäaikaisempi hankinta, jota ei tarvitse ihan heti vaihtaa
uudempaan/parempaan, jos nyt mitään katastrofia ei satu. Onneksi tulimme
”järkiimme” autokaupoilla ja emme ostaneet sitä 25 000€ autoa, mitä ensin
katselimme. Autovelka olisi tässä kohtaa huomattavasti suurempi!
Opintolainoissa ei ole mitään
ihmeellistä. Ne alkoivat lyhetä Joulukuussa 2015 ja niitä maksetaan tasaisen
tappavaan tahtiin. Viime syksynä viilasimme opintolainan maksumäärät hieman
pienemmiksi, koska tiedossa oli äitiyslomani, joka näkyy tuloissa muutaman
satasen pudotuksena. Halusimme kuitenkin aloittaa lainojen lyhentämisen, jotta
niistäkin joskus päästäisiin eroon.
Lisäsin velkoihin myös kaksi osamaksukaupalla
hankittua elektroniikkalaitetta. Kalliimpi on tabletti, jolla on 36 kk sopimus. Satasen
halvempi laite on miehen uusi puhelin, jolla on 24 kk sopimus. Olemme siis
Elisalle loputtomasti velkaa! Suunnittelin jo alustavasti, että maksan tämän
osamaksun viimeistään kesällä pois.
Kyllä tässä hieman hikikarpalot
nousevat otsalle velkalistaa katsellessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti