Niinpä niin, mistä sitä rahaa sitten meidän perheeseen virtaa?
Vielä muutama kuukausi sitten olin kuopuksesta vanhempainvapaalla ja sain säännöllisesti
Kelan maksamaa vanhempainrahaa, joka oli minun tuloillani 25 päivältä bruttona
1517€. Tämän lisäksi saan molemmista lapsista lapsilisää, joka on 199,72€
kuukaudessa.
Tammikuun alussa olin 3 viikkoa hoitovapaalla ja nyt vietän vielä
kuuden viikon lomaputken ennen töihin paluuta. Hoitovapaan ja loman ajalta
hieman tuloihin tulee hajontaa. Tulot eivät kauheasti tipu tammi- ja helmikuun
aikana, mutta ne tulevat pieninä puroina koko tammi- ja helmikuun ajan.
Helmikuussa saan jo hieman muhkeamman potin, kun tilille tulee loma-ajan palkka,
lapsilisät sekä kotihoidontuki. Maaliskuun viimeinen päivä pitäisi tälle
mammalle tulla jo ihan normaali kuukausipalkka, mikä helpottaa kuukausittaisen
budjetin luomista. Terveysala on tälläkin äiti-ihmisellä toimeentulon lähde.
Työaikani on päivätyö, joten palkkatasoa nostavat vuorolisät jäävät saamatta. Palkan
pienuus tosin ei haittaa, koska päivätyössä on omat etunsa, esimerkiksi
harrastusten kannalta.
Aviomieheni on päivätyötä tekevä insinööri, jonka palkka kilahtaa
pankkiin kuukauden viimeinen päivä. Meillä molemmilla on vakituiset työsuhteet,
mikä helpottaa taloustilannetta ja ennen kaikkea luo tietynlaista turvaa. On
myös todella kiva tunne, kun tietää, että on työ mihin palata täältä
kotiorjaleiriltä! No ei. Kotona on omat kotityöt hoidettavana ja töissä omansa,
näin se menee.
Tarkastellaanpa tuota tulopuolta ihan numeroin.
Minä:
Palkka: 0€ (2445,68€ brutto, nettona noin
1809,80€ maaliskuusta 2017 alkaen )
Kelan etuudet: 1517€
bruttona (1251,53€)
Lapsilisät: 199,72€
Mies:
Palkka: n. 2115€ (3000€ brutto)
Yhteensä: 4124,52€ (kuukausipalkat
nettona, huhtikuusta alkaen)
Pieniä sivutuloja tulee melkein joka kuukausi ylimääräisten tavaroiden
myymisestä Torissa tai kirpputorilla. Taas minulla on kaksi isoa pussillista
vaatteita odottamassa kierrätystä kirpputorille ja myös ihan lumppulaatikkoon
vietäviksi. Kannattaa muistaa vaatteita viedessä kierrätykseen, että H&M ja
Kapphal antavat kierrätetyistä vaatenyssäköistä etukuponkeja. H&M:ltä sai
-15 % etukupongin ja Kapphallista jokaisesta vaatepussista 5 € arvoisen
etusetelin, jonka voi käyttää yli 30€ kertaostokseen. UFF:n tai vastaavaan
toimijan laatikkoa ei siis välttämättä kannata ruokkia, jos meinaa itse hyötyä
lumpuistaan.
Pientä rahallista ja materiaalista tukea tulee myös edelleen
vanhemmiltamme, vaikka olemmekin tällainen kolmeakymmentä ikävuotta lähentelevä
kaksi lapsinen pieni perhe. Saamamme tuki ei ole mitenkään kuukausittaista,
vaan painottuu lähinnä syntymäpäiviin ja jouluihin. On mielestäni kiva tapa,
että vanhempamme aina kysyvät mitä haluamme lahjaksi ja mitä tarpeita meillä
on. Paljon mieluummin otan syntymäpäiväksi vastaan tarpeellista tavaraa kuin,
että vanhempamme tuhlaavat rahansa turhuuteen, jonka muutaman vuoden päästä
myyn kirpputorilla pois.
Viime syntymäpäivälahjaksi toivoin uutta petauspatjaa
sänkyymme, jonka kävimme sitten yhdessä äitini kanssa hankkimassa. Viime
jouluna taisin saada coretex – kengät, joilla on hyvä rämpiä koiran kanssa
tuolla pitkin lumisia metsiä. Lahjaksi saadut tavarat on yleensä ollut
sellaisia tuotteita, jotka ovat olleet hankintalistalla jo jonkin aikaa, ei
mitään hetkellisiä päähänpistoja. Juhlapäiviäkin suunnittelemalla voi säästää
vuodessa muutaman euron.
Jouluna saimme vanhemmiltamme hieman rahaa lahjaksi. Tällä kertaa joululahjarahat
menivät pääosin sijoituksiin ja auton kolaroimisesta syntyneeseen
omavastuulaskuun.
Olen kovasti myös miettinyt kakkostyön hankkimista. Tämä on
todellakin ollut vasta harkinta asteella, koska puntarissa on arvokas
vapaa-aika ja toisella puolella saatu hyöty/vastine tehdystä työstä. Olen
pyöritellyt päässäni henkilökohtaisen avustajan töitä ja hieman niitä silmäillytkin,
mutta ei ole vielä omat vaatimukset ja kenenkään työnantajan vaatimukset
kohdanneet.
Miehelle puhuin myös hierojakurssilla käymisestä, mikä olisi ihan
loistojuttu. Voisi omalla toiminimellä tehdä iltaisin keikkaa, oman elämän
rajoitusten mukaan. Alkupääomaakaan homma ei ihan hirveästi vaadi, joten tätä
täytyy harkita vakavasti. Kurssin aloitus menisi kumminkin vasta syksylle tai
ensi kevääseen, tällä hetkellä päätyöni on tämä kodin pyörittäminen ja lapsista
huolehtiminen.
Täytyy kyllä kuitenkin tutkia miten tuollainen yrittäjyys/toiminimellä
toimiminen vaikuttaa sitten ns. ”työttömyyden” aikana. Tällä hetkellä olen
töissä sellaisessa firmassa, jonka tulevaisuuden näkymät ovat ihan hyvät. Olen
kuitenkin sen verran pessimisti, etten aivan sataprosenttisesti luota töiden
jatkuvuuteen seuraavaksi viideksi vuodeksi. Oma työpaikkani ei todellakaan ole
mikään suojatyöpaikka, tämä on todettu jo aikaisemmin työkavereiden toimesta.
Hyvä olisi kuitenkin olla olemassa suunnitelma B, mutta B suunnitelma ei kyllä
saisi vaikuttaa työttömyystukiin, mitä se varmaankin tekee näin maalaisjärjellä
ajateltuna.
Mitään rahalla mälläämistä tämä elämä ei ole, mutta tulemme toimeen hyvin. Mitä enemmän velkoja saadaan maksettua pois ja mitä nopeammin,
niin tulevaisuuden näkymät tietenkin paranevat. Ainahan rahaa voisi aina olla enemmän, mutta
en usko sen olevan ratkaisu mihinkään. Enemmän muutosta saan omaa asennetta ja
rahankulutusta muuttamalla, kuin tilipussia kasvattamalla!
(Seuraan suurella mielenkiinnolla hallituksen uutta Sote -uudistusta,
koska sen vaikutukset voivat olla melko suuret omalla työpaikallani!)